Armas Järnefeltin kuorotuotanto sisältää 23 mieskuoro- ja 13 sekakuorolaulua sekä 14 kantaattia.

Huomattava osa mieskuorolauluista on à cappella-lauluja mutta joukkoon mahtuu myös omintakeisia säestyksiä, kuten viuluobligato laulussa Tanssin kulku tai sekakuorolle sävelletyn Tohmajärven seurakunnan kirkonkellot teoksen säestykseen tarvittavat urut, piano ja kellot.

Sekakuorolaulujen vähäisempään määrään saattoi vaikuttaa se, että monet sävellykset syntyivät mieskuorojen tilauksesta tai niiden kilpailuihin, sekä myös se, että Järnefeltin aktiivisimmalla säveltäjäkaudella mieskuorojen rooli oli ylipäätään merkittävämpi kuin sekakuorojen.

Järnefelt jatkoi saksalaisen kuoromusiikin perinnettä, säveltämällä pari laulua jopa saksalaisiin teksteihin. Valtaosa tuotannosta on kuitenkin joko suomen- tai ruotsinkielistä. Kuoromusiikin merkityksestä Armas Järnefeltille kertoo se, että hänen viimeinen sävellyksensä, 83-vuotiaana vuonna 1952 kirjoitettu Kallan Kuoron Lippulaulu on juuri kuorosävellys! Kaikessa työssään säveltäjänä ja kapellimestarina Järnefelt korosti melodian osuutta musiikin tärkeimpänä elementtinä.

Vaikka tiedetään, että Järnefelt suhtautui ennakkoluuloisesti, suorastaan kielteisesti aikansa uuteen musiikkiin, on mielenkiintoista todeta eräät rohkeat ratkaisut äänenkuljetuksissa ja dissonoivissa harmonioissa sointupurkauksineen. Teknisesti Järnefelt oli suvereeni osaaja. jokainen sointu on paikallaan, jokainen teema lahjakkaan melodikon kynästä.