Armas Järnefeltin kuorotuotanto sisältää 23 mieskuoro- ja 13 sekakuorolaulua sekä 14 kantaattia.
Huomattava osa mieskuorolauluista on à cappella-lauluja mutta joukkoon mahtuu myös omintakeisia säestyksiä, kuten viuluobligato laulussa Tanssin kulku tai sekakuorolle sävelletyn Tohmajärven seurakunnan kirkonkellot teoksen säestykseen tarvittavat urut, piano ja kellot.
Sekakuorolaulujen vähäisempään määrään saattoi vaikuttaa se, että monet sävellykset syntyivät mieskuorojen tilauksesta tai niiden kilpailuihin, sekä myös se, että Järnefeltin aktiivisimmalla säveltäjäkaudella mieskuorojen rooli oli ylipäätään merkittävämpi kuin sekakuorojen.
Järnefelt jatkoi saksalaisen kuoromusiikin perinnettä, säveltämällä pari laulua jopa saksalaisiin teksteihin. Valtaosa tuotannosta on kuitenkin joko suomen- tai ruotsinkielistä. Kuoromusiikin merkityksestä Armas Järnefeltille kertoo se, että hänen viimeinen sävellyksensä, 83-vuotiaana vuonna 1952 kirjoitettu Kallan Kuoron Lippulaulu on juuri kuorosävellys! Kaikessa työssään säveltäjänä ja kapellimestarina Järnefelt korosti melodian osuutta musiikin tärkeimpänä elementtinä.
Vaikka tiedetään, että Järnefelt suhtautui ennakkoluuloisesti, suorastaan kielteisesti aikansa uuteen musiikkiin, on mielenkiintoista todeta eräät rohkeat ratkaisut äänenkuljetuksissa ja dissonoivissa harmonioissa sointupurkauksineen. Teknisesti Järnefelt oli suvereeni osaaja. jokainen sointu on paikallaan, jokainen teema lahjakkaan melodikon kynästä.
Runsaat 70 yksinlaulua muodostaa edustavan osan suomalaista kansallisromanttista laulumusiikkia. Järnefeltin laululyriikka lähtee Kalevala-henkisestä runolaulusta pohjanaan kareliaaninen kansanmelos.
Nuoruusvuosien laulujen kansanomaiset ainekset saavat säveltäjän varttuneemmalla iällä rinnalleen impressionistista, paikoin jopa ekspressionistista väritystä.
Järnefeltin laulujen tunnusmerkkeinä ovat melodisuus, laulullisuus, harmonian värikkyys sekä pohjoismainen valoisuus ja raikkaus. Sävellysteknisesti niitä leimaa tekijänsä korkea ammattitaito. Osa lauluista on romanttisia ja mollivoittoisia miniatyyrejä, kuten monet kehtolaulut. Osa taas on elämäniloisia duurilauluja, joille on ominaista hilpeä kepeys ja leikkimieli. Oman ryhmänsä muodostavat dramaattiset balladinomaiset runoelmat, joista monissa on oopperamaista ilmaisua. Tämä johtunee säveltäjän pitkäaikaisesta oopperakapellimestarin urasta Tukholman kuninkaallisessa oopperassa. Järnefelt, joka oli monikulttuurisesta taustastaan huolimatta innokas fennomaani, käytti laulujensa teksteinä runsaasti suomenkielistä runoutta, mikä oli harvinaista viime vuosisadan alussa, jolloin säveltäjämme suosivat sivistyneistömme valtakieltä ruotsia.
Yksinlaulujen pianotekstuuri antaa viitteitä siitä, että Järnefelt tunsi myös suurten venäläisten pianosäveltäjien tuotantoa. Erityisesti kaksi venäläistä pianosäveltäjää erottuu Järnefeltin esikuvina; Sergei Rahmaninov ja Aleksandr Skrjabin.
Armas Järnefeltin soitinmusiikkiteokset:
Romanze, viululle ja pianolle (1891) Georg Plothow
Lyyrinen alkusoitto (1892) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki
Nocturne, viululle ja pianolle (1892 ) kadoksissa.
Kaiholle, viulu ja piano (1892) kadoksissa.
Valssi F-duuri, pianolle (1892) löytyi 2018.
Thema mit Variationen (1892) entinen nimi Variatioonia löytyi 2018.
Sarja F-duuri, pianolle ja viululle (1892) © 2010 Fennica Gehrman Oy, Helsinki
Lapsuuden ajoilta (1892) uusittu versio 1899 nimellä Suomalainen rapsodia.
Adagio (1892) © 2000 Warner /Chappel
Serenadi, sarja orkesterille (1893) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki
Korsholma, sinfoninen runo (1894) © Breitkopf & Härtel/ Edition Fazer
Drei Klavierstücke, opus 4, pianolle (1895) © Wilhelm Hansen
Sinfoninen Fantasia (1895) © 2004 Fennica Gehrman Oy, Helsinki
Sarja pienelle orkesterille (1895) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki
Preludi (1895) © Edition Fazer
Heimathklang, sinfoninen runo (1895) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki
Virran rannalla, torviseitsikolle (1896)
Sarja Es-duuri (1897) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki
Kolme suomalaista kansanlaulua, viululle ja pianolle (1897)
Pastoraali, sinfonisen runon Kanteletar , osa (1898) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki
Laulajapoika (1898)
Kesäyö (1898)
Liebestraum viululle ja pianolle (1899)
Suomalainen Rapsodia (1899) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki
Andante (ennen vuotta 1900)
Hyljätyn valitus, sovitus kansanlaulusta ” Aamulla varhain” (1900) © Edition Fazer
Juhla-alkusoitto, Kansallisteatterin avajaisiin (1902) © Edition Fazer
Berceuse, pienelle orkesterille (1904) © Edition Fazer
Vasti, valse lente (1919) Elkan & Schildknecht
Preludio Funebre (1930) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki
Juhlakaikuja (1932)
Topografikunnan marssi (1932)
Sunnuntai, sovitus yksinlaulusta Edition Fazer
Bröllopsmarsch, uruille (1937) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki
Miranda, musiikki samannimiseen näytelmään
Luvattu maa, Immi Hellénin samannimiseen näytelmään
Titus, Arvid Järnefeltin samannimiseen näytelmään
Laulu tulipunaisesta kukasta, musiikki Mauritz Stillerin samannimiseen mykkäelokuvaan, joka perustuu Johannes Linnankosken romaaniin
Linnut, musiikki Aristofanen samannimiseen näytelmään
Armas Järnefeltin kuorolaulut ja kantaatit:
Kuorolaulut
Wenelaulu,Sulasol
Kesäilta,Sulasol
Laulajan koti, Sulasol
Muut ne kuuli kirkonkellon, Edition Fazer
Pois meni merehen päivä (Hän sjönk i havets sköte), Warner/Chappel
Orpo ja lintu, Sulasol
Armahan kulku
Matkalla
Den flydda (Mennyt), Warner/Chappel
Paimenen pyhä, Warner/Chappel
Paimenten ilo, Warner/Chappel
Sirkka (Syrsan), Warner/Chappel
Wanderers Nachtlied
Onnelliset (De Lyckliga,) Gehrmans musikförlag
Uusi kulta ja vanha kulta, Sulasol
Vill du komma med mig (Tule kanssain), Sulasol
Ajan aallot, Sulasol
Peltomiehen syyslaulu, Sulasol
Tohmajärven seurakunnan kirkonkellot, Sulasol
Tanssin kulku
Då stundar vårens tid för mig (Silloinpa kesä minulla), Eldkan & Schildknecht
På havet
Onneni saari, Sulasol
Kallan kuoron lippulaulu, Sulasol
Betlehems stjärna
Dvärgens hämd
Gute ruhe, sovitus sekakuorolle, Sulasol
Isänmaan kasvot, sekakuorolle, Sulasol
Jes siunatkoon, Sulasol
Monimorsiamellinen, Sulasol
Nyt valitkaa
Sunnuntai, sekakuorolle, Edition Fazer
Suottako Suomi luottaa luojahansa?,Sulasol
Venehelle tuulta, Sulasol
Vredens barn
Kantaatit
Laulu Vuokselle
Suomen synty
Åbo slott
Kuopio-kantaatti
Isänmaan kasvot
Kantat vid St. Joh. Logens 175-årsjubileum
Kallanranta-kantaatti
Maan sävel
Normaalilyseon 50-vuotisriemujuhla-kantaatti
Elämän laulu
Päivän poika
Temppelin rakentajat
Carmen Careliense
Sivu 2 / 4