2021 marraskuu  Alba Records julkaisi CD-levyn, joka sisältää kaikki Armas Järnefeltin säveltämät pianoteokset. (Alba ABCD 506)  Levyllä on muutama muiden tekemä pianosovitus Järnefeltin yksilauluista sekä Järnefeltin sovitukset pianolle nelikätisesti orkesterikappaleistaan; Preludi ja Lapsuuden ajoilta. Lisäksi levyllä on Järnefeltin tyttären Eva Järnefeltin kolme pikku sävellystä.
"Hanki tästä"

2021 huhtikuu,  Fennica Gehrman Oy julkaisi "Miranda" lasten näytelmän musiikista orkesterimateriaalin, jonka on orkesterisarjaksi on sovittanut Luukas Hiltunen.
"Lue orkesterimateriaalin vuokrausohjeet tästä"

2021 maaliskuu, Fennica Gehrman Oy julkaisi puhallinorkesteri sovituksen Armas Järnefeltin 1902 Kansallisteatterin vihkijäisiin säveltämästä ”Juhla-alkusoitto” teoksesta.
"Hanki tästä"

2019 joulukuu, Fennica Gehrman Oy julkaisi partituurin Armas Järnefeltin Kansallisteatterin vihkijäisiin 1902 säveltämästä teoksesta ”Juhla-alkusoitto”.
"Hanki tästä"

2019 lokakuu, Fennica Gehrman Oy julkaisi transkription Sveriges Radio´n äänitteestä ”Berceuse” pianotriolle, joka oli todennäköisesti Järnefeltin itse sovittama.
"Hanki tästä"

2019 kesäkuu, Tactus Oy julkaisi Järnefeltin mykkäelokuvan musiikista 1939 muokkaaman orkesteriteoksen ”Forsfärden” korjatun laitoksen esitysmateriaalin. Esitysmateriaali vuokrattavissa: (info(at)tactus.fi tai puh: +358 400 253273.) 

 

2019 toukokuu,    Fennica Gehrman Oy julkaisi nuotin Josef Kaartisen sovituksesta saksofonille ja pianolle teoksesta "Berceuse".
"Hanki tästä"

2019 toukokuu, Fennica Gehrman Oy julkaisi Topeliuksen saturunoon ”Miranda” pohjautuvaan samannimiseen satunäytelmään, Järnefeltin säveltämän musiikin alkuperäisen partituurin librettoineen.
"Hanki tästä"

2019 huhtikuu, Sulasol julkaisi vihkon Armas Järnefeltin säveltämistä sekakuorolauluista.
"Hanki tästä" 

2019 tammikuu, Ondine levy-yhtiö julkaisi elokuva "Laulu tulipunaisesta kukasta" soundtracin (2 CD), Gävlen Sinfoniaorkesterin esittämänä. Orkesteria johtaa Jaakko Kuusisto.
"Hanki tästä" 

2018 joulukuu, Fennica Gehrman Oy julkaisi uudelleen teoksen ”Romanze”, viululle ja pianolle, koska alkuperäinen kustantaja Georg Plothow, Berlin on lopettanut toimintansa.
"Hanki tästä" 

 

2018 toukokuu, Tactus Oy julkaisi ”Sången om den eldröda blomman”-elokuvan kokonaismusiikin korjatun laitoksen esitysmateriaalin, vuokramateriaalina. (Orkesteri materiaalien vuokraus: info(at)tactus.fi tai puh: +358 400 253273.)

2017,  Viipurin Lauluveikot julkaisi 120-vuotisjuhlallisuuksiinsa liittyen uuden mieskuorolevyn "Laulun Sanoma".
Levyllä on 15 mieskuorolaulun joukossa kolme Järnefeltin teosta: "Vill du komma med mig", "Sirkka" ja "Pois meni merehen päivä"
"Hanki tästä" 

2017, julkaistiin viulisti Jaso Sasakin ja pianisti Marko Hilpon levy: "Suomalaisen viulumusiikin klassikoita"
Levy sisältää kolme Armas Järnefeltin teosta: " Berceuse", "Romanssi" ja "Sarja F-duuri".
Näistä "Romanssi" ja "Sarja F-duuri" on sävelletty 1891 - 1892 ja ovat aikaisemmin äänilevyllä julkaisemattomia.
Järnefeltin teosten lisäksi levyllä on Toivo Kuulan ja Jean Sibeliuksen teoksia.
"Hanki tästä"

2016 julkaistiin 10 CD:n boksi kaikesta aikanaan äänitetystä Armas Järnefeltin johtamasta tai esittämästä musiikista. Löydetyt äänitteet on kerännyt, restauroinut ja kokoelmaksi editoinut taidoistaan kuulu ruotsalainen Mus.Dr Carl-Gunnar Åhlén. 
"Hanki tästä"

FT Carl-Gunnar Åhlén kirjoitti ansiokkaan esseen äänitteiden äänityksistä.
Lue essee tästä.

Lue Vesa Sirénin artikkeli Helsingin Sanomissa 21.12.2016 tästä

Lue tästä arvostelu joka on ensimmäisenä julkaistu  "Association for Recorded Sound Collections Journal" lehdessä.

2015 julkaistiin elämäkerran ruotsinnos: ”Armas Järnefelt kompositör och kapellmästare i Finland och i Sverige”, Atlantis-KMA-SLS, kääntänyt ja editoinut Lasse Zilliacus.
"Hanki tästä"

2014 julkaistiin äänilevy: ”Våg, våg slå åter”, Nosag records, Christin Högnabba ja Stefan Lindgren. Sisältää 12 Järnefeltin laulua ja loput muiden suomalaisten säveltäjien lauluja.
"Hanki tästä" 

2012 julkaistiin äänilevy: Tahdon, suomalaista häämusiikkia. Levyllä Jan Lehtola soittaa Järnefeltin ainoan urkuteoksen,
poikansa häihin sävelletyn:  Häämarssi. Alba records.
"Hanki tästä"

2012 julkaistiin äänilevy: ”Bortom fjärdens våg”, Nosag records, Christin Högnabba ja Stefan Lindgren. Sisältää 8 Järnefeltin laulua ja loput suomalaisten säveltäjien lauluja.
"Hanki tästä"

2010 julkaistiin äänilevy: ”Armas Järnefelt Orchestral Works”, BIS, Lahti Symphony Orchestra, johtajana Jaakko Kuusisto.
"Hanki tästä"

2009 julkaistiin elämäkerta: ”Armas Järnefelt Kahden maan mestari”, SKS, toimittanut Hannu Salmi.
"Hanki tästä" 

2008 julkaistiin äänilevy: Yö meren rannalla. Levyllä mm Johanna Rusasen laulamana Järnefeltin Berceuse Aulikki Oksasen uusin sanoin. Nova records Oy
"Hanki tästä"

2005 julkaistiin äänilevy: An Antholofy of Finnish Piano Music, Jouni Somero piano. Levyllä on äänitettynä toinen
Järnefeltin pianoteoksista: Opus 4 Drei painostücke. FC-records.
"Hanki tästä"

2003 julkaistiin äänilevy: ”Armas Järnefelt Lieder”, Ondine, Jorma Hynninen, Camilla Nylund, Ilkka Paalanen.
"Hanki tästä" 

2003 julkaistiin äänilevy: Armas Järnefelt Laulajan koti, kootut mieskuorolaulut, Finlandia records.
"Hanki tästä"

1999 julkaisitiin Armas Järnefeltin mieskuorolaulut kokoelma, joka sisältää 14 mieskuorolaulun nuotit.
"Hanki tästä"

1996 julkaistiin äänilevy: ”Armas Järnefelt Orchestral Music”, Sterling Records. Gävle Symphony Orchestra, johtajana Hannu Koivula.
"Hanki tästä"

1995 julkaistiin nuottivihko: ”Armas Järnefelt Yksinlauluja” Fennica Gehrman. Vihko sisältää 24 laulun nuotit.
"Hanki tästä"

 

 

 

 

 

 

 

Klassinen

Armas Järnefelt Edition: Kaikki löytyneet äänitteet 1904–1950 ★★★★★

kulttuuriteko! Armas Järnefelt -seura, tutkija Carl-Gunnar Åhlen ja Musiikki­talossa sijaitseva Fuga-kauppa ovat saaneet kokoon kymmenen cd:n boksin, jolla on kaikki kapellimestari, säveltäjä ja pianisti Armas Järnefeltin (1869–1958) äänitteet vuosilta 1904–1950.

Kävin aikoinaan läpi Yleisra­diosta ja Turun Sibelius-museosta löytyvät Järnefeltin johtamat tallenteet Suomalaiset kapellimestarit -kirjaa varten (Otava 2010). Åhlen ottaa mukaan nekin tallenteet (lähinnä Ruotsin radiosta ja yksityisko­koelmista), joista ei ollut kopioita Yleisra­diossa. Lisäksi Åhlen on puhdistanut tallenteita krahnuista ja napsuista. Loistavaa!
Järnefelt elvytti Viipurin orkesterin 1890-luvulla ja esitteli omalla riskillään Wagnerin oopperoita Helsingissä 1900-luvun alussa, kunnes ura urkeni Tukholman kuninkaallisessa oopperassa, jossa hän nousi ensimmäiseksi hovikapellimestariksi.

Eläkeiässä hän palasi Suomeen Kansallisoopperamme taiteelliseksi johtajaksi ja sota-aikana vielä Helsingin kaupungin­orkesterin ylikapellimestariksi.

Aikalaisten mukaan Järnefeltin työtä leimasi nuoruudessa tarttuva into ja vanhana äärimmäinen ammattitaito ja kuivan huumorin sävyttämät sivallukset. Hänen silmilleen ei hypitty.

Ensin kuulemme Järnefeltiä pianistina, kun Maikki Järnefelt laulaa levylle Brahmsin sekä ­Jean Sibeliuksen ja Järnefeltin itsensä nykymusiikkia vuonna 1904. Laulu-cd:n täydentävät Maikin ja John Forsellin kanssa taltioidut laulut 1907 ja 1912.

Pianistina Järnefeltin sointikulttuuri oli jalo ja soitto ryhdikästä. Ajan tyylin mukaisesti tempot elivät enemmän kuin tasapaksuna nykyaikana.

Erotiikkaa ja temperamenttia uhkunut Maikki sekä John Forsell olivat väkeviä laulajia, kunhan hyväksyy ajan tavat, kuten portaattomat liu’uttelut säveleltä toiselle. Järnefeltin toinen vaimo Liva Edström-Järnefelt teki kunniakkaan uran, mutta hänessä ei ole tallenteilla Maikin kipinää.

John Forsell oli solisti myös ensimmäisissä Järnefeltin johtamissa orkesteritaltioinneissa Tukholmassa 1908. Maamme-laulu soi täysin palkein, samoin otteet d’Albertilta ja Wagnerilta.

Järnefelt vei 1920-luvulla Tukholmasta Berliinin-levytyksiensä solisteiksi esimerkiksi Einar Larssonin ja Greta Söder­manin. Vielä ainutlaatuisempia ovat David Stockmanin ja Joel Berglundin kanssa levytetyt Wagner-otteet radiokonsertissa Tukholmassa 1939. Varhaisten levytysten helmi on Aleksandr Glazunovin Vuodenajat-balettimusiikin berliiniläislevytys.

Tukholmassa häntä moitittiin suomalaisten – erityisesti Sibeliuksen – suosimisesta ruotsalaissäveltäjien kustannuksella. On totta, että hän laittoi ruotsalaislaulajat laulamaan Leevi Madetojaa ja Ilmari Hannikaista, mutta levyiltä löytyy yli cd:n verran ruotsalaissäveltäjiä pelätystä kriitikosta Wilhelm Petterson-Bergeristä Wilhelm Stenhammariin. Heistä ei ollut Sibeliuksen tai tanskalaisen Carl Nielsenin kaltaisiksi neroiksi, mutta esimerkiksi Hugo Alfvénin Midsommarvakan berliiniläislevytys on herkullinen. Yhtä innostuneena Järnefelt johti norjalaista Edvard Griegiä 1928.

Järnefelt oli Sibeliuksen opiskelukaveri, joka tuli esitelleeksi säveltäjän Aino-siskolleen, Sibeliuksen tulevalle puolisolle.

Lankomiehet kilpailivat säveltäjinä, kunnes Sibeliuksen ensimmäinen sinfonia teki 1899 niin suuren vaikutuksen, että Järnefelt keskittyi lähinnä pienempiin sävellysmuotoihin.

Kehtolaulusta (Berceuse) tuli Sibeliuksen Valse tristen tapaan kansainvälinen hitti, jonka synnystä Järnefelt on kertonut koskettavasti: taustalla oli ensimmäisen avioliiton päättyminen ja kasvatusvastuun ottaminen pienestä Eva-tyttärestä. ”Istuin sitten surumielisenä nukkuvaa lasta katsellen. Silloin rupesi ikään kuin taivaasta kuulumaan ’Berceuse’ – ja samana yönä vielä sävelsin sen aivan valmiiksi.”

Klassikosta on boksissa kolme tallennetta, joista varhaisin ja paras äänitettiin Berliinissä 1928. (Spotifysta voit kuunnella nykylevytyksen samasta unohtumattomasta melodiasta tästä linkistä).

Huikeaa kulttuurihistoriaa on myös Järnefeltin levytys Laulu tulipunaisesta kukasta -elokuvamusiikkinsa otteista Tukholmassa 1931. Vuonna 1919 valmistunut suomalaisohjaaja Mauritz Stillerin Ruotsissa tehty elokuva oli suurmenestys useissa maissa.

Aulikki Rautawaara lauloi Järnefeltiä upeasti Ruotsissa 1949, ja laajemmista kokonaisuuksista Isänmaan kasvot -kantaatti sai Helsingissä samana vuonna varsin ehjän esityksen.

Boksin huipentaa peräti kolme cd:tä Järnefeltin Sibelius-johtamista. Sibeliuksen yksityiskohtaisimmat koskaan kirjoitetut johtamisohjeet on osoitettu kirjeessä juuri Armas Järnefeltille, ja Järnefeltin Sibelius-tulkinnat ovat yhtä autenttisia kuin Robert Kajanuksen levytykset.

Ne ovat myös yhtä nopeita: Kajanus ja Järnefelt tunsivat ripeät tempot, joilla Sibelius johti sinfonioitaan. Hidastelijoiden ­aika koitti myöhemmin.

Hassun poikkeuksen muodostaa Finlandia vuodelta 1928, niin kevyeksi lyhennelmäksi se on savikiekolle Berliinissä ahdettu.

Toisenlaisen, vakavan Finlandian Järnefelt taltioi Tukholmassa 22. tammikuussa 1940 talvi­sodan aikaan. Järnefeltin syvää myötätuntoa Suomea kohtaan edustaa myös kuudennen sinfonian henkevä taltiointi Helsingissä 18. huhtikuuta 1941.

Vuonna 1943 Anja Ignatius sai Sibeliuksen viulukonserton jo menemään henkevästi ja hyvin Hitlerin Berliinissä Järnefeltin johdolla tehdyssä levytyksessä. (Jos käytät Spotifya, voit kuunnella tämän levytyksen myös tästä linkistä.)

Ja vuonna 1945 Järnefelt johti toisen sinfonian Sibeliuksen 80-vuotisjuhlissa lähes identtisillä tempoilla Kajanuksen vuoden 1930 levytyksen kanssa ehkä vähemmän tulisesti, mutta toisaalta hitusen henkevämmin.

Joulukuussa 1950 juhlittiin Sibeliuksen 85 vuoden ikää ja itsekin yli 80-vuotias Järnefelt johti ”viimeisen konserttinsa”. Aulikki Rautawaara lauloi På verandan vid havet ja Koskenlaskijan morsiamet unohtumattoman aristokraattisesti. Väinön virsi ei ole parasta Sibeliusta, mutta Myrskyn alkusoiton Järnefelt johtaa kunnialla ja ensimmäisen sinfonian oikein hyvin.

Boksista käy ilmi, että Järnefelt pyrki sopusuhtaisuuteen ja liioittelemattomuuteen ja kunnioitti pyhyyskokemuksia. Johtamisessa on ajoittain valloittavaa huumoria, kuten Tritsch-Tratsch-polkan levytyksessä, mutta oopperoiden lisäksi hän onnistui erityisen hyvin kaikessa lyyrisessä.

Tästä kaikesta oli cd:nä aikaisemmin helposti saatavissa vain Järnefeltin ja Anja Ignatiuksen levytys Sibeliuksen viulukonsertosta. Ja nyt saimme kaiken tämän. Viiden tähden suoritus!

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Armas Järnefeltin seura ry ja sen kotipaikka on Helsinki

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on
1. Armas Järnefeltin persoonallisuuden, elämäntyön ja musiikin vaaliminen sekä näiden tuntemuksen syventäminen.
2. Armas Järnefeltin, hänen musiikkiinsa ja elämäntyöhönsä liittyvän tieteellisen tutkimuksen ja julkaisutoiminnan henkinen ja aineellinen tukeminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää esitelmä- , keskustelu- ja seminaaritilaisuuksia, jotka koskevat Armas Järnefeltin tuotantoa ja elämäntyötä säveltäjänä ja kapellimestarina. Yhdistys edistää ja tukee Armas Järnefeltin persoonaa ja tuotantoa koskevaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa sekä kerää ja tallentaa häneen ja hänen tuotantoonsa liittyvää aineistoa sekä voi harjoittaa omaa julkaisutoimintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamenttimääräyksiä sekä kartuttaa varojaan arpajaisilla, maksullisilla taide- yms. tapahtumilla sekä julkaisutoiminnalla. Yhdistys voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.

3. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen kannattajajäseneksi voi liittyä rekisteröity yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö, jonka hallitus hyväksyy. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa vain puheoikeus. Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on yhdistyksen toiminnassa erityisen ansioitunut tai on muuten yhdistyksen toiminnan kannalta merkittävä. Kunnia- jäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Yhdistyksen kokouksissa hänellä on puhe- ja äänioikeus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksut

Jäseniltä ei peritä liittymismaksua. Vuotuisen varsinaisten jäsenten jäsenmaksun ja kannattajajäsenten kannattajajäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu voidaan määrätä erisuuruiseksi päätoimisille opiskelijoille.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa ja toimintaa suunnittelee hallitus, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja ja neljä-kuusi (4-6) muuta kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä, joista puolet on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisessä varsinaisessa vuosikokouksessa valitaan erovuorossa olevat hallituksen jäsenet arvalla, jolloin näiden toimikaudeksi voi tulla vuotta lyhyempi aika. Seuraavissa kokouksissa eroaminen tapahtuu vuoron mukaan. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulökopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksennimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin, rahastonhoitajan tai hallituksen nimenkirjoittamiseen erityisesti oikeuttaman henkilön kanssa.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi – toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa jokaisella jäsenellä, paitsi kannattajajäsenillä, on yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmis- töllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat.

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus, toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio.
8. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä, valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle tai muuten vapautuville paikoille.
9. Valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja. 
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen purkamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan yhdistyksen varat Sibelius-Akatemian tukisäätiölle / Understödsstiftelsen för Sibelius-Akademin:lle. Ellei tämä ole mahdollista, varat luovutetaan muulle vastaavanlaiselle oikeustoimikelpoiselle yhteisölle purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.