ARMAS JÄRNEFELT Suomalainen säveltäjä ja kapellimestari

Valitse kieli

  • Finnish (Finland)
  • Swedish (Sweden)
  • English (United Kingdom)
  • Etusivu
  • Kapellimestari
  • Säveltäjä
    • Soitinmusiikki
    • Yksinlaulut
    • Kuorolaulut ja kantaatit
    • Näyttämömusiikki
  • Tapahtunutta
  • Armas Järnefeltin seura ry
    • Seuran synty
    • Historiaa
    • Hallitus

Kuorolaulujen ja kantaattien säveltäjänä

Tietoja
Kategoria: Suomi

Bild 126 copy webArmas Järnefeltin kuorotuotanto sisältää 23 mieskuoro- ja 13 sekakuorolaulua sekä 14 kantaattia.

Huomattava osa mieskuorolauluista on à cappella-lauluja mutta joukkoon mahtuu myös omintakeisia säestyksiä, kuten viuluobligato laulussa Tanssin kulku tai sekakuorolle sävelletyn Tohmajärven seurakunnan kirkonkellot teoksen säestykseen tarvittavat urut, piano ja kellot.

Sekakuorolaulujen vähäisempään määrään saattoi vaikuttaa se, että monet sävellykset syntyivät mieskuorojen tilauksesta tai niiden kilpailuihin, sekä myös se, että Järnefeltin aktiivisimmalla säveltäjäkaudella mieskuorojen rooli oli ylipäätään merkittävämpi kuin sekakuorojen.

Järnefelt jatkoi saksalaisen kuoromusiikin perinnettä, säveltämällä pari laulua jopa saksalaisiin teksteihin. Valtaosa tuotannosta on kuitenkin joko suomen- tai ruotsinkielistä. Kuoromusiikin merkityksestä Armas Järnefeltille kertoo se, että hänen viimeinen sävellyksensä, 83-vuotiaana vuonna 1952 kirjoitettu Kallan Kuoron Lippulaulu on juuri kuorosävellys! Kaikessa työssään säveltäjänä ja kapellimestarina Järnefelt korosti melodian osuutta musiikin tärkeimpänä elementtinä.

Vaikka tiedetään, että Järnefelt suhtautui ennakkoluuloisesti, suorastaan kielteisesti aikansa uuteen musiikkiin, on mielenkiintoista todeta eräät rohkeat ratkaisut äänenkuljetuksissa ja dissonoivissa harmonioissa sointupurkauksineen. Teknisesti Järnefelt oli suvereeni osaaja. jokainen sointu on paikallaan, jokainen teema lahjakkaan melodikon kynästä.

Yksinlaulujen säveltäjänä

Tietoja
Kategoria: Suomi

Runsaat 70 yksinlaulua muodostaa edustavan osan suomalaista kansallisromanttista laulumusiikkia. Järnefeltin laululyriikka lähtee Kalevala-henkisestä runolaulusta pohjanaan kareliaaninen kansanmelos.
Nuoruusvuosien laulujen kansanomaiset ainekset saavat säveltäjän varttuneemmalla iällä rinnalleen impressionistista, paikoin jopa ekspressionistista väritystä.
Järnefeltin laulujen tunnusmerkkeinä ovat melodisuus, laulullisuus, harmonian värikkyys sekä pohjoismainen valoisuus ja raikkaus. Sävellysteknisesti niitä leimaa tekijänsä korkea ammattitaito. Osa lauluista on romanttisia ja mollivoittoisia miniatyyrejä, kuten monet kehtolaulut. Osa taas on elämäniloisia duurilauluja, joille on ominaista hilpeä kepeys ja leikkimieli. Oman ryhmänsä muodostavat dramaattiset balladinomaiset runoelmat, joista monissa on oopperamaista ilmaisua. Tämä johtunee säveltäjän pitkäaikaisesta oopperakapellimestarin urasta Tukholman kuninkaallisessa oopperassa. Järnefelt, joka oli monikulttuurisesta taustastaan huolimatta innokas fennomaani, käytti laulujensa teksteinä runsaasti suomenkielistä runoutta, mikä oli harvinaista viime vuosisadan alussa, jolloin säveltäjämme suosivat sivistyneistömme valtakieltä ruotsia.
Yksinlaulujen pianotekstuuri antaa viitteitä siitä, että Järnefelt tunsi myös suurten venäläisten pianosäveltäjien tuotantoa. Erityisesti kaksi venäläistä pianosäveltäjää erottuu Järnefeltin esikuvina; Sergei Rahmaninov ja Aleksandr Skrjabin.

 

Soitinmusiikin teosluettelo

Tietoja
Kategoria: Suomi

Armas Järnefeltin soitinmusiikkiteokset:

Romanze, viululle ja pianolle (1891) Georg Plothow

Lyyrinen alkusoitto (1892) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki

Nocturne, viululle ja pianolle (1892 ) kadoksissa.

Kaiholle, viulu ja piano (1892) kadoksissa.

Valssi F-duuri, pianolle (1892) löytyi 2018.

Thema mit Variationen (1892) entinen nimi Variatioonia löytyi 2018. 

Sarja F-duuri, pianolle ja viululle (1892) © 2010 Fennica Gehrman Oy, Helsinki

Lapsuuden ajoilta (1892) uusittu versio 1899 nimellä Suomalainen rapsodia.

Adagio (1892) © 2000 Warner /Chappel

Serenadi, sarja orkesterille (1893) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki

Korsholma, sinfoninen runo (1894) © Breitkopf & Härtel/ Edition Fazer

Drei Klavierstücke, opus 4, pianolle (1895) © Wilhelm Hansen

Sinfoninen Fantasia (1895) © 2004 Fennica Gehrman Oy, Helsinki

Sarja pienelle orkesterille (1895) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki

Preludi (1895) © Edition Fazer

Heimathklang, sinfoninen runo (1895) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki

Virran rannalla, torviseitsikolle (1896)

Sarja Es-duuri (1897) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki

Kolme suomalaista kansanlaulua, viululle ja pianolle (1897)

Pastoraali, sinfonisen runon Kanteletar , osa (1898) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki

Laulajapoika (1898)

Kesäyö (1898)

Liebestraum viululle ja pianolle (1899)

Suomalainen Rapsodia (1899) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki

Andante (ennen vuotta 1900)

Hyljätyn valitus, sovitus kansanlaulusta ” Aamulla varhain” (1900) © Edition Fazer

Juhla-alkusoitto, Kansallisteatterin avajaisiin (1902) © Edition Fazer

Berceuse, pienelle orkesterille (1904) © Edition Fazer

Vasti, valse lente (1919) Elkan & Schildknecht

Preludio Funebre (1930) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki

Juhlakaikuja (1932)

Topografikunnan marssi (1932)

Sunnuntai, sovitus yksinlaulusta Edition Fazer

Bröllopsmarsch, uruille (1937) © 2008 Fennica Gehrman Oy, Helsinki

 

 

Näyttämömusiikin teosluettelo

Tietoja
Kategoria: Suomi

Miranda, musiikki samannimiseen näytelmään

Luvattu maa, Immi Hellénin samannimiseen näytelmään

Titus, Arvid Järnefeltin samannimiseen näytelmään

Laulu tulipunaisesta kukasta, musiikki Mauritz Stillerin samannimiseen mykkäelokuvaan, joka perustuu Johannes Linnankosken romaaniin

Linnut, musiikki Aristofanen samannimiseen näytelmään

Kuorolaulujen ja kantaattien teosluettelo

Tietoja
Kategoria: Suomi

Armas Järnefeltin kuorolaulut ja kantaatit:

Kuorolaulut

Wenelaulu,Sulasol

Kesäilta,Sulasol

Laulajan koti, Sulasol

Muut ne kuuli kirkonkellon, Edition Fazer

Pois meni merehen päivä (Hän sjönk i havets sköte), Warner/Chappel

Orpo ja lintu, Sulasol

Armahan kulku

Matkalla

Den flydda (Mennyt), Warner/Chappel

Paimenen pyhä, Warner/Chappel

Paimenten ilo, Warner/Chappel

Sirkka (Syrsan), Warner/Chappel

Wanderers Nachtlied

Onnelliset (De Lyckliga,) Gehrmans musikförlag

Uusi kulta ja vanha kulta, Sulasol

Vill du komma med mig (Tule kanssain), Sulasol

Ajan aallot, Sulasol

Peltomiehen syyslaulu, Sulasol

Tohmajärven seurakunnan kirkonkellot, Sulasol

Tanssin kulku

Då stundar vårens tid för mig (Silloinpa kesä minulla), Eldkan & Schildknecht

På havet

Onneni saari, Sulasol

Kallan kuoron lippulaulu, Sulasol

Betlehems stjärna

Dvärgens hämd

Gute ruhe, sovitus sekakuorolle, Sulasol

Isänmaan kasvot, sekakuorolle, Sulasol

Jes siunatkoon, Sulasol

Monimorsiamellinen, Sulasol

Nyt valitkaa

Sunnuntai, sekakuorolle, Edition Fazer

Suottako Suomi luottaa luojahansa?,Sulasol

Venehelle tuulta, Sulasol

Vredens barn

Kantaatit

Laulu Vuokselle

Suomen synty

Åbo slott

Kuopio-kantaatti

Isänmaan kasvot

Kantat vid St. Joh. Logens 175-årsjubileum

Kallanranta-kantaatti

Maan sävel

Normaalilyseon 50-vuotisriemujuhla-kantaatti

Elämän laulu

Päivän poika

Temppelin rakentajat

Carmen Careliense

Lisää artikkeleita...

  1. Yksinlaulujen teosluettelo
  2. Tapahtunutta
  3. Armas Järnefeltin kaikki äänitteet vuosilta 1904–1950 saatiin kymmenelle cd-levylle.
  4. ARSC Journal arvostelu
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4

Sivu 2 / 4

  1. Olet tässä:  
  2. Etusivu
  3. Suomi
Copyright © 2026 Armas Järnefelt. Kaikki oikeudet pidätetään.
Joomla! on vapaa ohjelmisto ja julkaistu GNU/GPL-lisenssin alla.