Välj ditt språk
Svenska
- Uppgifter
- Kategori: Svenska
När samtliga återfunna inspelningar med och av Armas Järnefelt utkommer i en box på tio skivor handlar det om inget mindre än en kulturgärning med självklar relevans i både Finland och Sverige, skriver Mats Liljeroos.
SKIVBOX
Armas Järnefelt edition
Samtliga återfunna inspelningar 1904–1950. (Fuga – 10 CD)
Armas Järnefelt (1869–1958) hamnade, liksom tonsättarkollegan Robert Kajanus, rent bokstavligen i Sibelius skugga såtillvida att bägge insåg vännens förkrossande överlägsenhet på området, vilket i sin tur kom att ha en hämmande inverkan på deras eget tonsättande.
Kajanus hade i och för sig redan etablerat sig som dirigent och efter 1890-talets produktiva tonsättarår följde Järnefelt honom i spåren med en imponerande, över halvseklet lång dirigentkarriär som bland annat överkapellmästare vid Kungliga operan i Stockholm samt, 1932–36, vår egen Nationalopera. Han var en pionjär framför allt när det gällde att introducera Wagners operor i Norden och han dirigerade även flitigt ny musik, inte minst av svågern Sibelius.
Antalet tillgängliga inspelningar av Järnefelts hand har dock varit blygsamt och när musikvetaren, -skribenten och experten på historiska fonogram, Carl-Gunnar Åhlén, nu editerat och putsat samtliga återfunna inspelningar och bandupptagningar för en samlingsutgåva om tio CD-skivor är det frågan om en kulturgärning av det större formatet.
Beklagligt få operainspelningar
En kulturgärning med självklar relevans i både Finland och Sverige. Järnefelt bodde största delen av sitt yrkesverksamma liv i Stockholm och en del av inspelningarna är även gjorda i den kungliga huvudstaden, antingen med Kungliga hovkapellet, Konsertföreningens orkester eller Radiotjänsts symfoniorkester (i bägge sistnämnda fall identiskt med Kungliga filharmoniska orkestern).
Lejonparten av inspelningarna är dock gjorda i Odeons Berlinstudio 1928-1930, med Berliner Staatsopers orkester och en repertoar som på många sätt speglar sin tids smak och trender. Figurer som bland annat Glazunov, Ljadov, Moszkowski och von Suppé passerar revy, men vi får oss även till livs en rejäl dos skandinavisk musik med namn som Alfvén, Atterberg, Peterson-Berger, Grieg och Svendsen på menyn.
De tidigaste inspelningarna är från 1904 och består av plock ur romansrepertoaren med Armas vid pianot och hustrun Maikki Järnefelt som inlevelsefull uttolkare. Ytterligare romanser hörs på en inspelning gjord 1908 med Järnefelts blivande chef, John Forsell, vid mikrofonen och vi får även höra andra hustrun Liva Edström-Järnefelts uttrycksfulla mezzo i en inspelning från 1916 med nummer ur bland annat Carmen och Figaros bröllop.
I övrigt är det bara att beklaga att inte fler operainspelningar är tillgängliga och av husguden Wagner finns blott ett par nummer ur Tannhäuser (med Einar Larsson) samt Siegmunds vårsång och Wotans avsked ur Valkyrian (med David Stockman och Joel Berglund) från en Skansenkonsert 1939. En annan intressant raritet är några nummer ur Schumanns oratorium Das Paradies und die Peri med bland annat en ung Hjördis Schymberg, medan tyvärr endast ett par fragment finns bevarade av Lisztkonserten i radio 1943 med Annie Fischer som solist i första pianokonserten.
Sibeliusexperten i farten
Järnefelt dirigerar även valda bitar ur den egna produktionen och vi får, förutom ”hiten” Berceuse, höra exempelvis utdrag ur musiken till Mauritz Stillers stumfilm Sången om den eldröda blomman samt kantaten Isänmaan kasvot. Från 80-årskonserten i Stockholm 1949 kan vi gotta oss åt Aulikki Rautawaaras härliga stämma i fyra av Järnefelts solosånger, medan Sibelius efter pausen framförda femte symfoni tyvärr skattat åt förgängelsen – vilket även gäller till exempel bandupptagningar av Sibelius fyra, Nielsens trea samt Beethovens Fidelio.
De tre sista skivorna är tillägnade Sibelius och härvidlag tilldrar sig den legendariska inspelningen av violinkonserten med Anja Ignatius – intressant nog gjord 1943 i Berlin – ett särskilt intresse, medan den stora frågan självfallet är varför man inte övertalade Sibeliusexperten Järnefelt att sätta samtliga centrala orkesterverk på burk. Versionen av andra symfonin från Sibelius 80-årskonsert röjer många fina insikter, medan teknikerna lyckats förstöra inspelningen av ettan från 85-årskonserten till den grad att det låter som 1920 snarare än 1950.
Det finns, märkligt nog, ingen visuell dokumentering av Järnefelt på podiet, men enligt samtida källor var hans plastik lika återhållsam som exakt och han lär ha avskytt alla tolkningsmässiga överdrifter som pesten. En sann gentleman, med andra ord, i musiken liksom i livet överlag, men under den blida ytan kan man inte sällan ana en passion av avsevärda mått.
Mats Liljeroos Musikkritiker
- Uppgifter
- Kategori: Svenska
Tanken om att bilda ett Armas Järnefelts sällskap började forma sig 1993 då Armas Järnefelts son Arvid från Stockholm kontaktade sina släktingar i Finland, för att reda ut var man i Finland kunde lagra de notmanuskripter som var i hans innehav. Man frågade råd av musikrådet Heikki Saari, som i sin tur vände sig till professor Erkki Salmenhaara och enligt hans rekommendation donerades notmanuskripterna till Helsingfors universitets bibliotek (nuvarande Nationalbibliotek).
Heikki Saari hade redan tidigare varit störd på att Järnefelt i sitt fosterland åtnjöt lite uppmärksamhet i förhållande till sina meriter. Således samlade musikrådet Heikki Saari ihop en arbetsgrupp i syfte att bearbeta minnet av Armas Järnefelts livsverk. För att fortsätta arbetet och göra det formellt, grundades Armas Järnefelts sällskap rf 2.4.2002 och som föreningens syfte inskrevs:
- Att vårda och fördjupa kännedomen om Armas Järnefelts personlighet, livsverk och musik.
- Att befrämja forskning och publicering av Armas Järnefelt, hans musik och livsverk både materiellt och immateriellt.
Sällskapets första och långvariga ordförande var Heikki Saari. Om sällskapets prestationer kan du läsa på denna Armas Järnefelts hemsida.
Vill du bli medlem i sällskapet?
Sänd ett budskap till Armas Järnefelts sällskap
- Uppgifter
- Kategori: Svenska
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Armas Järnefeltin seura ry ja sen kotipaikka on Helsinki
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on
1. Armas Järnefeltin persoonallisuuden, elämäntyön ja musiikin vaaliminen sekä näiden tuntemuksen syventäminen.
2. Armas Järnefeltin, hänen musiikkiinsa ja elämäntyöhönsä liittyvän tieteellisen tutkimuksen ja julkaisutoiminnan henkinen ja aineellinen tukeminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää esitelmä- , keskustelu- ja seminaaritilaisuuksia, jotka koskevat Armas Järnefeltin tuotantoa ja elämäntyötä säveltäjänä ja kapellimestarina. Yhdistys edistää ja tukee Armas Järnefeltin persoonaa ja tuotantoa koskevaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa sekä kerää ja tallentaa häneen ja hänen tuotantoonsa liittyvää aineistoa sekä voi harjoittaa omaa julkaisutoimintaa. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamenttimääräyksiä sekä kartuttaa varojaan arpajaisilla, maksullisilla taide- yms. tapahtumilla sekä julkaisutoiminnalla. Yhdistys voi omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta.
3. Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen kannattajajäseneksi voi liittyä rekisteröity yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö, jonka hallitus hyväksyy. Kannattajajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa vain puheoikeus. Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on yhdistyksen toiminnassa erityisen ansioitunut tai on muuten yhdistyksen toiminnan kannalta merkittävä. Kunnia- jäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Yhdistyksen kokouksissa hänellä on puhe- ja äänioikeus.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5. Liittymis- ja jäsenmaksut
Jäseniltä ei peritä liittymismaksua. Vuotuisen varsinaisten jäsenten jäsenmaksun ja kannattajajäsenten kannattajajäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu voidaan määrätä erisuuruiseksi päätoimisille opiskelijoille.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa ja toimintaa suunnittelee hallitus, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan vuosikokouksessa valittu puheenjohtaja ja neljä-kuusi (4-6) muuta kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä, joista puolet on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisessä varsinaisessa vuosikokouksessa valitaan erovuorossa olevat hallituksen jäsenet arvalla, jolloin näiden toimikaudeksi voi tulla vuotta lyhyempi aika. Seuraavissa kokouksissa eroaminen tapahtuu vuoron mukaan. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulökopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksennimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin, rahastonhoitajan tai hallituksen nimenkirjoittamiseen erityisesti oikeuttaman henkilön kanssa.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi – toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa jokaisella jäsenellä, paitsi kannattajajäsenillä, on yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmis- töllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä.
11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat.
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan lausunto.
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
- Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus, toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio.
- Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärä, valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle tai muuten vapautuville paikoille.
- Valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja.
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen purkamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan yhdistyksen varat Sibelius-Akatemian tukisäätiölle / Understödsstiftelsen för Sibelius-Akademin:lle. Ellei tämä ole mahdollista, varat luovutetaan muulle vastaavanlaiselle oikeustoimikelpoiselle yhteisölle purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
Sida 3 av 5